Jäähyväiset

Sinä olet ollut osa minun elämääni jo useamman vuosikymmenen.

Joskus vähäisessä määrin, joskus 24/7. Vaikka sinua ei ole näkynyt 

olet silti jotenkin ollut läsnä.

Alussa sinä olit uusi ja kiehtova tuttavuus, joka sai minut tuntemaan itseni

uudestisyntyneeksi ja voittamattomaksi. Kun tuttavuutemme syveni ja 

uutuudenviehätys katosi, sinun oikea persoonasi ja tarkoitusperäsi paljastuivat. 

Sinä pyrit hallitsemaan toimintaani sekä kadottamaan yhteyden siihen, 

mikä minä oikeasti olen ja mitä oikeasti tunnen.

Lopulta voimani ehtyivät ja sait yliotteen minusta. Ei minulla ollut keinoja

vastustaa sinun tarjoamaa pimeyttä, unohdusta ja pohjatonta tyhjyyttä.

Minä muutuin tummanpuhuvaksi varjoksi - kuoreksi, jonka sisällä oli

pelkkää epätoivoa ja tuskaa.

Jostain tuli viimeisillä hetkillä joku, joka poisti pimeyden ja antoi valon palata. 

Joku, joka karkoitti sinun luoman valheellisen maailman ja tästä olen 

ikuisesti kiitollinen.

En tarvitse enkä kaipaa sinua enään. 

Minusta on tullut taas se mikä minä olen.

Thousand years

Thousand years 
someone walked alone, 
stumbling and searching 
for his own path

One tried to build 
somewhere to live
another decided 
to tear everything apart

Mountains grew
shadows darkened

Eagle flew 
a little bit higher
from there 
all seems to be clear

Bright eyes saw
there's nothing
to get hang about
bright eyes saw
things that 
you can't 

Everybody wants
all things they'll see
but things disappear
and never come true

Everyone wants 
to be someone else
somebody want's
just to be free

Thousand years 
someone walked alone 
now he sit 
in front of you 

Thousand years 
someone walked alone 
now he stays
with a smile in his eyes

Hevonen

Yhtenä yönä hän näki helvetin. Sitä ennen hän ratsasti hevosella, joka oli tökännyt turvallaan häntä selkään. Hän ratsasti kuin olisi ollut osa hevosta, vaikkei hän koskaan ollut ratsastanut. Hevosen hoitaja sanoi, että näin tapahtuu aina. Helvetti on paska paikka. Palaneita taloja, tuhottuja unelmia. Metallisia ja märkiä loukkoja, joiden omistaja naulaa viimeisimmänkin pakotien kiinni.

Sattuma

Maailmassa ei tapahdu virheitä -

vain äärimmäisen valikoivia sattumia,

joita kaikki eivät hyväksy.

Totuuden osa

Totuutta vitutti suuresti. Se oli kävellyt paikasta toiseen, eikä ketään kiinnostaneet sen jutut. Ei me tunneta sua. Niin ne olivat sanoneet. Totuus säkenöi silmistä. Pakko teidän on tuntea minut. Ei varmasti ole. Hullu sinä olet.

Totuus tapasi kuolevan vanhuksen, joka sanoi, että sinä olet aina ollut täällä. Totuus tunsi, että Valhe oli kaukana hänen silmistään. Sinä tunnet minut siis? Tunnen. Sinun askeleitasi olen seurannut, vaikka olen myös muita reittejä kulkenut. Aina sinä olet kulkenut kanssani. Aina.